Blogi on muuttanut
Siirry lukemaan arvostelu tänne

 

Blameless on Gail Carrigerin kolmas kirja Parasol Protectorate -sarjassa. Ensimmäisen kirjan Soullessin arvostelu löytyy täältä ja toisen kirjan Changelessin arvostelu täältä.


Tämä arvostelu spoilaa osittain sarjan aiempia kirjoja!

Sieluton Alexia Tarabotti eli Lady Maccon herättää Lontoon seurapiireissä närkästystä, sillä hän on jättänyt ihmissusimiehensä, joka epäilee häntä uskottomuudesta. Infant-Inconvenience -tilassa olevan Alexian kimppuun hyökätään, ja vampyyreja on epäileminen. Kun Alexian hyvä vampyyriystävä, lordi Akeldama katoaa teille tietymättömille, eikä puolisostakaan juuri iloa ole, Alexia lähtee keksijä Madame Lefouxin kanssa Italiaan selvittämään salaperäisiltä Temppelin herroilta, miksi hänen persoonaansa kohtaan halutaan jälleen hyökätä. Mutta onko Alexia turvassa Englannin ulkopuolellakaan?

Alexia Tarabotti jatkaa kahdesta ensimmäisestä kirjasta tuttuun tapaan seikkailujaan iloisesti sekamelskaisessa ihminen-ihmissusi-vampyyriyhteisössä kuningatar Victorian hallituskaudella. Kirja on täynnänsä näpäkkää pikkuhuumoria ja ylikorostettuja brittiläisiä maneereja, esimerkkinä lordi Macconin juomisongelma:

"Sheep!" Madame Lefoux's voice came over suddenly high, as though she were suppressing an inclination to giggle. "Yes, as in baaaa." Professor Lyall frowned. Sheep were a serious business, and he failed to see the source of Madame Lefoux's amusement.

"Let me understand this correctly. You are a werewolf with a keen interest in sheep breeding?" A little bit of a French accent trickled into Madame Lefoux's speech in her glee.

Professor Lyall continued bravely on, ignoring her flippancy. "I preserve the nonviable embryo in formaldehyde for future study. Lord Maccon has been drinking my samples. When confronted, he admitted to enjoying both the refreshing beverage and the 'crunchy pickled snack' as well. I was not pleased."

Vaikka Blameless ei anna juurikaan mitään uutta kahteen edelliseen kirjaan nähden, Carriger onnistuu pujauttamaan tarinaan pari auki jäävää pientä yksityiskohtaa. Niiden vuoksi tätä sarjaa ei voi keskenkään oikein lopettaa, vaikka ihan suosikkilukemistostani ei ole kyse. Onneksi paranormaali romantiikka -puoli pysyy yhä tässäkin osassa hillityissä rajoissa, eikä aiheuta suuria ongelmia lukiessa. Hahmot ovat osittain karikatyyrisia, löytyy tyhjäpääsiskoja ja äiti, kuten konsanaan austenmaisissa teoksissa, mutta silti lukukokemus on varsin siedettävä. Alexiasta on tulossa kolmen kirjan jälkeen jo kohtuu tuttu hahmo, joka sieluttomuutensa vuoksi on varsin käytännöllinen ajatusmaailmaltaan. Hieman enemmän olisin toivonut tältä kirjalta, joka tuntui varsin tapahtumaköyhältä loppujen lopuksi. Tapahtumia toki oli, mutta pieni osa varsinaisesti merkittäviä ja juonta eteenpäin vieviä. Sieluttomuuteen ja sieluihin liittyvät seikat eivät oikeastaan ole saaneet juurikaan valaistusta tähän mennessä, vain vihjailuja, mutta toivossa on hyvä elää, että seuraavassa kirjassa saadaan lisää tietoa.

Blameless on edeltäjiensä tavoin viihdyttävää ja hauskaa luettavaa, silloin kun ei halua mitään turhan paljon pohdiskelua herättävää kirjallisuutta. Kirjaa lukiessa voi iloisella mielellä nauttia vaikkapa kupposen teetä ja kurkkuvoileivän. Neljäs osa Heartless ilmestyy ensi kesänä ja viides osa Timeless loppusyksystä.

 

Aakkoshaasteen C-kirja