Blogi on muuttanut
Siirry lukemaan arvostelu tänne

 

Rachel Swirskyn The Lady Who Plucked Red Flowers Beneath the Queen's Window on sekä Hugo, Locus että Nebula -palkintoehdokkaana Pienoisromaani-kategorioissa. Viime vuonna Swirskyn Eros, Philia, Agape oli ehdolla Hugon pitkissä novelleissa (arvostelut), mutta ei voittanut, vaikka sillä omat ansionsa olikin. The Lady Who Pluckedissa on samaa tyyliä kuin Erosissa. Swirsky sekoittaa fantasiaa ja kevyttä science fictionia keskenään vaivattomasti. The Lady Who Plucked Red Flowers Beneath the Queen's Window on julkaistu Subterraneanin kesän 2010 lehdessä (kansikuva yllä) ja on luettavissa elektronisena versiona täällä.

My story should have ended on the day I died. Instead, it began there.

Tarina alkaa naisvelhon kuolemasta. Naeva on pitkäaikaisen kuningatarystävänsä sekä rakastettunsa neuvonantaja yhteisössä, jossa naiset hallitsevat ja miehiä kutsutaan madoiksi. Hän tulee petetyksi ja kahlituksi hengeksi, joka kutsutaan ajoittain vieraaseen ruumiseen antamaan neuvojaan ja jakamaan taikuuttaan. Aika kuluu ja Naeva huomaa tulevansa kutsutuksi erilaisina aikakausina, erilaisiin ideologisiin ajatusmaailmoihin. Odotukset ja saamiset eivät aina kohtaa kutsujalla kuin kutsutullakaan. Tarinan päähenkilö on feministinen ja hänen kauttaan käydään läpi sukupuoliodotuksiin ja asenteisiin liittyviä asioita kautta fiktiivisen historian.

Kuten Erosissakin myös The Lady Who Pluckedissa esiintyy myös kanssakäymistä ei-inhimillisten olentojen kanssa. Swirskyn vahvuus on hänen rohkeudessaan luoda erikoisia suhteita ja kuvata tuntemuksia, joita ei aina pureksimatta ole helppo ymmärtää, saati hyväksyä. Tarinassa taikuudella on aina hintansa ja kirjailija käyttää sitä välineenä kuvaamaan myös henkilöiden luonnetta, karuun totuuteen saakka. Naeva onnistuu tulevien sukupolvien oraakkelina olemaan jopa häijy ja asenteellinen, mikä ilahdutti minua, sillä se toi hahmoon monipuolisuutta, joskin vähensi sympatiatuntemuksia häntä kohtaan.

The Lady Who Plucked Red Flowers Beneath the Queen's Window on kirjoitettu ilmavan soljuvasti. Jokin sen kauniissa ja ajoittain romanttisessakin tyylissä kuitenkin häiritsee minua, varsinkin alkupuolella. Tarina on ihan kelpoinen, mutta täysosuma se ei ole. Odotan Hugo-voittajalta hieman enemmän, joten ihan suosikikseni Swirsky ei ainakaan tässä vaiheessa nouse.