Blogi on muuttanut
Siirry lukemaan arvostelu tänne

 

The Man Booker -palkintoehdokkaana ja voittajanakin on silloin tällöin genrekirjallisuutta. Tänä vuonna ehdokkaiden pitkältälistalta löytyy yksi spefiksi luokiteltava teos valtavirtakirjailijalta ja yksi historialliseksi fiktioksi luokiteltava teos, joka voisi olla spefin kannalta kiinnostava. Jane Rogersin lähitulevaisuuden dystopiakuvaus The Testament of Jessie Lamb sisältää science fiction elementtejä samalla tyylillä kuin Kazuo Ishiguron Ole luonani aina (arvostelu), mutta siinä missä Ishiguron tarina on hiljaisella tavalla ravisuttava, Rogers tökkii lukijaa hieman provosoidenkin.

Teini-ikäisen Jessie Lambin elämä muuttuu kertaheitolla kun tuntematon taho laittaa liikkeelle viruksen, joka tartuttaa lyhyessä ajassa koko maapallon väestön, niin miehet kuin naisetkin. Virus on kantajalleen muuten huomaamaton, mutta herää aktiiviseksi kun kantaja tulee raskaaksi. Kaikki raskaana olevat tai raskaaksi tulevat naiset kuolevat virukseen. Ihmiskunta on sukupuuton edessä, ja tiedemiehet ryhtyvät kuumeisesti ratkomaan, miten viruksen aiheuttamat seuraamukset pystytään kiertämään ja parantamaan. MDS-virus (Maternal Death Syndrome) saa yhteiskunnassa aikaan monenlaisia reaktioita. Syntyy erilaisia ääriryhmittymiä, jotka pitävät ihmisten elintapoja syynä bioterroritekoon. Tutkijoiden eläinkokeita vastustava ryhmä turvautuu jopa väkivaltaan ja eri puolilla maailmaa alkaa levitä uskonnollisia ihmetarinoita naisista, jotka elävät terveinä raskaudesta huolimatta. Heitä vain ei kukaan tuo esille todisteiksi. Eniten tragedia näkyy arjessa lapsettomuuden aiheuttamassa kasvavassa tarpeessa ja naisten aseman heikkenemisessä. Nuoria tyttöjä houkutellaan Sleeping Beautyksi, jotka tehdään raskaaksi ja nukutetaan siten, etteivät he kärsi viruksen oireista. Kun lapsi on syntynyt, he kuolevat nukkuessaan. Feministit nousevat barrikaadeille julistaen, ettei parannuskeinoa olekaan suunnitteilla ja että taustalla on idea naisten syrjäyttämisestä. Monien ajatusmaailmojen ristiriitaisessa paineessa, Jessien on tehtävä oma ratkaisunsa, mikä on hänen panoksensa ihmiskunnan pelastamiseksi.

The Testament of Jessie Lamb on päiväkirjatyyppinen tarina, jossa Jessie toimii ainoana kertojana. Siten kaikki maailman tapahtumat suotautuvat hänen ajatusmaailmansa kautta. Rogers onnistuu saamaan Jessielle äänen. Se on nuoren, kehittyvän, ehkä hieman mustavalkoisen hahmon ääni, jonka koin aikuisena lukijana välillä hieman koettelevan kärsivällisyyttä, mutta tuntuvan todenmukaiselta ja siitä syystä myös ymmärrettävältä. Koskapa mielikuvat muista hahmoista käsitellään Jessien kautta, on vaikea lähteä arvostelemaan niiden aitoutta. Jessien ympärillä tuntuu olevan joukko erikoisia ja välillä hyvin rajoittuneitakin ihmisiä, joiden vuoksi Jessie kokee ulkopuolisuutta. Ei mitenkään tuulesta temmattu tuntemus nuorelle ja miksei vähän vanhemmallekin. 

Jane Rogers sisällyttää tarinaan monia pohdintaa herättäviä seikkoja liittyen ihmiskunnan tulevaisuuteen ja asenteisiin yleensä. Nuoret kokevat edeltävien sukupolvien tuhonneen heidän sukupolvensa maailmaa ja haluavat tehdä radikaaleja muutoksia. Aikuiset koetaan passiivisiksi. Toisaalta sukupuolet asetetaan vastakkain herättämällä teoriaa siitä, haluavatko miehet kontrolloida raskautta ilman naisia, jopa esimerkiksi eläimen kohtua käyttäen. Ovatko nukkuvat prinsessa Ruususet uhreja vai sotureita, jotka ovat valmiita antamaan henkensä muiden puolesta. Onko alaikäinen tarpeeksi kypsä tekemään elämän ja kuoleman päätöksiä.

The Testament of Jessie Lamb ei ole helppo kirja. MDS-viruksen tilalle ei tarvitse laittaa kuin kirjainyhdistelmä AIDS, niin tarina alkaa vaikuttaa tyystin tutulta lähihistorialta. Jumala rankaisee -lausekin on kovin kulunut. Tarina on rakennettu siten, että se avautuu lukijalle pikkuhiljaa. Monet kuvaukset eivät ole kaunista luettavaa. Kirjalla on ehdottomasti ansionsa, mutta silti se jäi minulle hieman etäiseksi, olen ehkä lukijana liian kyyninen. Kirja ei onnistunut koskettamaan tunnemaailmallaan kuten Ole luonani aina tai jopa Margaret Atwoodin Orjattaresi (arvostelu). Se jäi keskenkasvuiseksi. Ymmärrän hyvin, miksi juuri tämä kirja on Booker-ehdokkaana, sillä sillä on edeltäjäehdokkaissa esikuvia. En kuitenkaan usko sen selviävän lyhyelle listalle, sillä niin hyvä kirja ei ole, mutta makuja on monenlaisia.