Science fiction -haasteen ensimmäinen kuukausi on takana ja ajattelin tehdä koosteen missä mennään. Yllätyin positiivisesti siitä, että mukaan lähti peräti 13 14 15 henkilöä/ryhmää (ei ole vieläkään liian myöhäistä liittyä mukaan). Haaste on käynnistynyt vilkkaasti ja mielenkiintoisia kirjoja on kukanenkin lukenut. Kaikkiin kategorioihin on löytynyt jotain. Olen kerännyt alle linkit kunkin osallistujan kirja-arvosteluihin. Kannattaa käydä vilkaisemassa jos ei ole vielä tullut käytyä. Ilahduttavaa on, että arvostelut ovat herättäneet keskustelujakin. Jos joku arvostelu puuttuu koosteesta niin huikkaa kommenteissa jotta lisään sen.


1. Nuorille suunnattu science fiction
Taikakirjaimet - Ian McDonald: Planesrunner

2. Aikuisten science fiction
Taikakirjaimet - Iain M. Banks: Use of Weapons
 
3. Hugo-voittaja
Luettuja maailmoja - China Miéville: Toiset

4. Science fiction -klassikko – julkaistu -1950
Taikakirjaimet - Edgar Rice Burroughs: A Princess of Mars
 
5. Science fiction -moderni klassikko - 1951-1992
Puolisilmä - Stanislaw Lem: Eeden
Taikakirjaimet - John Christopher: Nälkäkuolema

6. Steampunk
Kirjava kukko (Kulttuuriblogi) - Hiromu Arakawa: Fullmetal Alchemist 1. Sangatsu
 
7. Robotit / Kyborgit / Androidit
Kirjava kukko (Kulttuuriblogi) - Osamu Tezuka: Astro Boy 1. Dark Horse
Tahaton lueskelija - Stanislaw Lem: Tähtipäiväkirjat

8. Avaruusalukset / Avaruusolennot
Luettuja maailmoja - Beth Revis: Matka alkaa - Across the Universe 1
 
9. Aikamatkustus / Vaihtoehtohistoria / Rinnakkaisuniversumi
Kuuttaren lukupäiväkirja - H.G. Wells: Aikakone
Lukunen - Jo Nesbö: Tohtori Proktorin aika-amme
Tahaton lueskelija - Howard Waldrop: Musiikkia miesäänille ja lentäville lautasille

10. Apokalyptinen / Dystopia / Utopia
Puolisilmä - Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Taikakirjaimet - Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
 
11. Kyberpunk
Kirjava kukko (Kulttuuriblogi) - Gene: Kullervo
Puolisilmä - Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää
Tahaton lueskelija - Bruce Sterling (toim.) Peililasit: Cyberpunk-antologia

12. Hullu tiedemies / Geneettiset kokeilut / Ympäristökatastrofit


Joskus kirjojen kategorisointi fantasiaan, science fictioniin tai jopa kauhuun on tuottanut ainakin minulle ongelmia, vaikka useimmiten lukukokemuksen kannalta määrittelyllä ei ole edes merkitystä. Nykyisin on helpompi käyttää yleisnimitystä spekulatiivinen fiktio, spefi, mutta jostain syystä se ei tyydytä minua.

Risingshadowssa pomppasi esiin Scifiä, fantasiaa vai kauhua? -keskustelu, jossa rajanvetoa eri lajityyppeihin pohdiskellaan asiantuntevasti. Lukiessani Burroughsin A Princess of Marsia, sen luokittelu science fictioniksi jäi hieman häiritsemään, mutta ajattelin, että onhan siinä avaruusotuksia, ollaan vieraalla planeetalla ja joitain asioita selitetään fysiikan lakien perusteella. Silti siirtyminen Marsiin tapahtuu mysteerisesti. Senkin ajattelin menevän sarjan piikkiin. Sarjan ensimmäisessä kirjassa ei aina selitetä kaikkia seikkoja, ja niinpä luotin, että looginen selitys on olemassa. Tarkempi määritelmä kirjalle olisi kai tieteisfantasia, mutta aion pitää sen edelleen haasteessa mukana, koska katson, että sen klassikkostatus science fictionina oikeuttaa siihen. Sama määrittelykysymys tulee vastaan varmasti myös toisen varhaisemman klassikkovalintani kanssa, mutta siitäpä sitten enemmän kun sen lukeminen tulee ajankohtaiseksi.

Tästä on hyvä jatkaa, toivottavasti teillä kaikilla riittää intoa tammikuun jälkeenkin lukea lisää scifiä..